Kun ei mene niin kuin Strömsössä...

Puolitoista vuotta hääblogeja luettuani olen huomannut tiettyjen aiheiden ja murheiden pohdituttavan morsiamia ja hääpareja yhä uudelleen. Tästä innostuneena päätin aloittaa uuden tekstisarjan nimeltä Rouvan vinkit. Omat häät jo juhlineena kirjoittelen silloin tällöin ihan omasta näkökulmasta aiheista, jotka hääblogeissa puhuttavat. Ihan ensimmäisenä tartun aiheeseen, joka useimpia pareja eniten piinaa eli mitä jos (tai pikemminkin kun) jokin menee pieleen?

Olen tätä hokenut useaan otteeseen, mutta ei kai kertaus pahaa tee: Salaisuus täydelliseen hääpäivään on sen tosiasian hyväksyminen, ettei hääpäivästä tule täydellistä. Paras keino on vain hyväksyä se, että jotain tullaan unohtamaan, joku saattaa myöhästyä, joku saattaa käyttäytyä vähän huonosti... mutta mitä siitä! 

Pakonomainen täydellisyyden tavoittelu nostaa hääpäivään aivan valtavan stressipiikin ja pilaa koko päivän sekä hääparilta että vierailta. Unohtuneen kakunkoristeen takia mököttävä morsian ei ole toivottava näky. Jos taas asenne on rennon zen ja pääpainon päivän onnistumisen kannalta laskee itse avioitumisen onnelle, voi todella saavuttaa täydellisen onnistuneen hääpäivän. 

Itse koin hääpäivän onnistuneen aivan nappiin, kertakaikkisen täydellisesti. Vasta häiden jälkeen mieleen alkoi muistua unohtuneita asioita ja pieleen menneitä juttuja. Ja olihan niitä! Vihkimisen alussa minun ja sulhasen oli tarkoitus sytyttää muistokynttilä edesmenneille läheisille. Ongelmaksi muodostui se, ettemme saaneet kynttilää tuulessa syttymään! Vieraat siinä ihmettelivät sitten mitä oikein puuhaamme, kun pappikaan ei heti hoksannut avata kynttilän tarkoitusta juhlaväelle. Onneksi meitä alkoi lähinnä naurattaa ja lopulta luovutimme. Kynttilää ei siis koskaan sytytetty. 

Ensimmäiset vastoinkäymiset eivät loppuneet siihen. Noustessani papin eteen onnistuin lipsauttamaan kengänkorkoni laiturin lautojen väliin. Pappi siinä sitten aloittelee puhettaan ja minä yritän kiskoa huomaamattomasti korkoa irti laiturista hikikarpaloiden noustessa otsalle. Onneksi onnistuin! Tästäkin jäi kyllä hauska tarina vieraille kerrottavaksi. Kukaan ei nimittäin ollut huomannut omituista ahdinkoani.

Isommasta mokasta kuulin vasta pitkän aikaa häiden jälkeen. Yksi häihin palkattu työntekijä ei ollut nimittäin noudattanut ohjeitamme vieraiden suhteen itsekkäistä syistä. Seremoniamestarit ja sulhanen jättivät kuitenkin tämän ikävän yksityiskohdan minulta hääpäivänä pimentoon, sillä he tiesivät asian nostattavan verenpainettani, jos kyseinen toiminta korviini kantautuisi. Tästä olen erittäin kiitollinen, sillä tieto tosiaan lisää tuskaa. 

Viimeinen kömmähdys sattui kesken häävalssin. Ylös kiinnitetty laahukseni räpsähti irti kiinnikkeistään kesken vauhdikkaiden käännösten ja sulhanen joutui suorittamaan tanssikuvioiden lomassa pientä estehyppelyä yrittäessään välttää laahukseni tallaamista. Kympin arvoinen suoritus, joka jälleen vain nauratti kaikessa koomisuudessaan. Vieraatkin antoivat päälle raikuvat aplodit.

Kuten huomata saattaa, täydelliseenkin hääpäivään mahtuu lukuisia töppäyksiä ja sattumuksia. Miten sitten valmistautua siihen, että asiat saattavat tökkiä hääpäivän aikana? Tässä muutama toimivaksi todettu vinkki.

Puhukaa siitä, että asiat saattavat mennä pieleen. Älkää lisätkö paineita toisillenne ja lähipiirillenne toistamalla sitä, että "kaiken täytyy sitten olla täydellistä". Tuottakaa pikemminkin sellaista ilmapiiriä, että asioille saa ja täytyy voida nauraa, kun ne eivät ota oikein sujuakseen. Jos morsian pyllähtää portaissa tai bändi alkaa häävalssin tilalla soittaa Aikuisen naisen introa... naurakaa! Me sovimme myös keskenämme, että jos toinen alkaa liikaa stressata tai pahoittaa mielensä, muistuttaa toinen päivän prioriteeteista. Hääpäivä ei ole oikea hetki mökötykselle. 

Sopikaa avustajien kanssa siitä, mistä kaikesta hääparia tarvitsee informoida. Hääparia ei missään nimessä tarvitse stressata sellaisilla asioilla kuin serkun lapsenvahtiongelmilla, kadonneella kakkulapiolla tai videokuvaajaksi pestautuneen sedän kohonneella humalatilalla. Jos avustaja voi hoitaa asian hääparin siitä tietämättä, hänen kannattaa se myös niin tehdä.  

Älkää kuvitelko voivanne varautua kaikkeen. Viimeistään kengänkorosta laituriin juuttuneena sitä tajuaa, ettei se ole ylipäätään mahdollista. Olemme ihmisiä, emmekä voi hallita kaikkea.

Hengittäkää hei! Nämä ovat häät, eivätkä mikään näyttötyön suoritus! Naurakaa, olkaa lempeitä ja armeliaita. Olkaa onnellisia ja päivästännekin tulee onnellinen.