Kiiltokuvahäät

Joka syksy netissä tulee vastaan sama ilmiö. Häiden jälkeen tuoreet rouvat purkavat tuntojaan vietetystä hääjuhlasta ja yhä useammin joukossa on myös harmitusta ja jopa pettymystä. Ehkä catering ei ollut täyttänyt odotuksia, kuvaaja ei ollut noudattanut annettuja ohjeita tai bestman ei ollut jännitykseltään kyennyt hoitamaan seremoniamestarin tehtäviä. Joskus harmitukselle on vaikea osoittaa erityistä syytä, vaan pettymys liittyy enemmänkin omien odotusten ja realiteettien yhteentörmäykseen sekä hääsuunnittelusta luopumiseen. Mieli voi tuntua tyhjältä. "Siinäkö se oli?" Puhutaan jopa wedding bluesista eli häiden jälkeisestä masennuksesta.

Samaan aikaan kun tuoreet rouvat pohtivat mistä heidän matala mielialansa johtuu, sylkee media kritiikkiä yhä hulppeammaksi muuttuvalle hääkulttuurille. Ja tottahan se on. Ihana internet mahdollistaa sukeltamisen valtaisaan idea- ja kuvamereen, josta löytyy toinen toistaan upeampia häitä. Omatkin standardit nousevat, kun näkee millaisia häitä muut ovat juhlineet. Samalla nousevat myös budjetti ja odotukset.

Suomalaiseen mielenmaisemaan kuuluu tietynlainen vähättelyn ilmapiiri. Pröystäilyä ei katsota hyvällä, eikä rahaa saa käyttää turhuuksiin. Ei varsinkaan sellaisiin turhuuksiin, jotka voisivat aiheuttaa kateutta kanssaihmisissä. Tavallinen arki on kuitenkin täynnä tavallisia harmituksia, huolia ja päänsärkyjä, joiden tasapainoksi me kaikki tarvitsemme joskus juhlanaiheita. Rakkautta parempaa syytä juhlaan on vaikea keksiä, joten miksei hääpäivään voisi aivan erityislaatuisena juhlana panostaa reilulla kädellä? Näin ajattelevat yhä useammat hääparit ja monet päättävätkin repäistä hääpäivänään tarjoamalla vierailleen upeat juhlat isommalla budjetilla. Inspiraatiota haetaan ulkomaan tyyliin designerpuvuista, huikeista sormuksista, valosuunnitteluin viimeistellyistä juhlatiloista ja videokuvaajan tallentamista lyhytelokuvista. Inspiraatiota etsiessä ja omien suunnitelmien edetessä innostus kasvaa. Näistä häistä tulee täydelliset! Aivan niin kuin niissä kaikissa täydellisissä kuvissa, joita on tallentanut Pinterestiin ja nettiselaimen kirjanmerkkeihin.

Täydellisissä hääkuvissa on se huono puoli, että ne ovat myös täydellisen epärealistisia. Sellaista asiaa kuin täydelliset häät ei olekaan, sillä kaikissa noissa kuvissa esiintyvät kauniit morsiamet ja sulhaset ovat tavallisia ihmisiä tavallisine ongelmineen. Heilläkin on migreenejä, erimielisyyksiä anopin kanssa, korkokengissä särkevät jalat, stressi vieraiden viihtymisestä ja aivan kaamealta maistuva (mutta upealta näyttävä) hääkakku. Ja aivan kuten muillakin, myös heillä voi olla häiden jälkeen tyhjä olo. Päivä oli hieno ja upea, mutta...

Vika on siinä, että kauniiksi siloteltu kiiltokuvamainen pintaraapaisu antaa meidän ymmärtää, että täydellisyys on mahdollista tavoittaa. Muut ovat saaneet satumaisen hääpäivän, joten miksi sellainen ei olisi mahdollista meille? Niinpä täydellisyyttä ryhdytään rakentamaan ulospäin näkyvien elementtien avulla. Valitaan huolella potretteja varten kuvauspaikat, mietitään miten häätanssista saisi luotua mahdollisimman vaikuttavan ja pohditaan miltä kaikki yksityiskohdat näyttävät valokuvissa. Hääpäivänä kaikki suunnitelmat on viritetty huippuunsa - kuten myöskin odotukset. Kalliiden hankintojen ja näyttävien yksityiskohtien odotetaan tuovan "sitä jotain" koko hääpäivään, mutta todellisuudessa hulppeakaan ympäristö ei muuta elämää eteeriseksi saduksi.

Itsekin esteetikkona ymmärrän upeiden häiden viehätyksen, eikä suurissa suunnitelmissa ole mitään väärää. Onhan kauniissa ympäristössä aina ihanampaa juhlia kuin sinne päin tehdyssä. Hääpäivä on niin merkittävä yksittäinen juhlapäivä elämässä, että siihen saa ja pitääkin panostaa. Ulkoisista elementeistä ei kuitenkaan saa tulla hääpäivän itseisarvoa, sillä se mitä me kaikki eniten toivomme hääpäivältä, onnellisuus, ei ole saavutettavissa rahalla. Sen sijaan voimme latistaa päivän tunnelman stressaamalla yksityiskohtia, joille olemme asettaneet aivan liian korkeat odotukset. Hääpäivästä ei saisikaan tulla rakennettujen kulissien keskelle luotua spektaakkelia, vaan kukka-asetelmien ja timanttikorujen tulisi olla toissijainen asia päivän tärkeimmän viestin taustalla.

Lopuksi voin paljastaa jotain. Minä nimittäin tiedän mikä on täydellisen hääpäivän salaisuus. Ei täydellisen, vaan täydellisen. Täydellisenä hääpäivänä vierelläsi on elämänkumppanisi ja paras ystäväsi, jonka kanssa sitoudutte elämänne upeimmalle matkalle ympärillänne teille tärkeitä ihmisiä, jotka jakavat onnenne ja ilonne. Täydellinen hääpäivä syntyy hymyistä, nauruista, onnen kyynelistä, aidosta läsnäolosta ja lämpimistä katseista. Se syntyy kyvystä pysähtyä hetkessä, hengittää ja nauttia joka solullaan sitä onnea, jonka on lahjaksi saanut. Silloin hääpäivän muistoa ei mustenna yllättävän sateen latistama kampaus tai kokin keittämät nahkeat perunat.

Neuvoksi tuleville hääpareille annan pari ohjenuoraa. Puhukaa enemmän avioliitosta ja naimisiin menoon liittyvistä ajatuksista kuin haluamistanne hääkoristeista. Keskustelkaa hääpäivän toiveistanne myös läheistenne kanssa ja pitäkää vähemmän asioita salaisuutena ja yllätyksenä. Tämä vähentää myös teidän paineitanne. Kertomalla millaista hääpäivää olette suunnitelleet, ette tule "spoilanneeksi" mitään. Päinvastoin vieraiden on helpompi rentoutua häissä, kun tietävät jo hieman etukäteen millaisiin juhliin ovat tulossa. Tunnelma on se, joka luo häät ja se syntyy niin vieraista kuin itse hääparista. Stressaava ja kireä hääpari levittää hermostuneisuuttaan ympärilleen, joten zen-tila on hyvä saavuttaa jo hääsuunnitteluvaiheessa. Välillä on siis syytä heittää häälehdet nurkkaan ja heittäytyä matolle meditoimaan tai lähteä kavereiden kanssa drinkeille! Hääsuunnittelun kuuluu olla ihanaa, ei masentavaa.

Mitä mieltä lukijat ovat? Luovatko netin unelmahäät paineita hääpareille?

Kun ei mene niin kuin Strömsössä...

Puolitoista vuotta hääblogeja luettuani olen huomannut tiettyjen aiheiden ja murheiden pohdituttavan morsiamia ja hääpareja yhä uudelleen. Tästä innostuneena päätin aloittaa uuden tekstisarjan nimeltä Rouvan vinkit. Omat häät jo juhlineena kirjoittelen silloin tällöin ihan omasta näkökulmasta aiheista, jotka hääblogeissa puhuttavat. Ihan ensimmäisenä tartun aiheeseen, joka useimpia pareja eniten piinaa eli mitä jos (tai pikemminkin kun) jokin menee pieleen?

Olen tätä hokenut useaan otteeseen, mutta ei kai kertaus pahaa tee: Salaisuus täydelliseen hääpäivään on sen tosiasian hyväksyminen, ettei hääpäivästä tule täydellistä. Paras keino on vain hyväksyä se, että jotain tullaan unohtamaan, joku saattaa myöhästyä, joku saattaa käyttäytyä vähän huonosti... mutta mitä siitä! 

Pakonomainen täydellisyyden tavoittelu nostaa hääpäivään aivan valtavan stressipiikin ja pilaa koko päivän sekä hääparilta että vierailta. Unohtuneen kakunkoristeen takia mököttävä morsian ei ole toivottava näky. Jos taas asenne on rennon zen ja pääpainon päivän onnistumisen kannalta laskee itse avioitumisen onnelle, voi todella saavuttaa täydellisen onnistuneen hääpäivän. 

Itse koin hääpäivän onnistuneen aivan nappiin, kertakaikkisen täydellisesti. Vasta häiden jälkeen mieleen alkoi muistua unohtuneita asioita ja pieleen menneitä juttuja. Ja olihan niitä! Vihkimisen alussa minun ja sulhasen oli tarkoitus sytyttää muistokynttilä edesmenneille läheisille. Ongelmaksi muodostui se, ettemme saaneet kynttilää tuulessa syttymään! Vieraat siinä ihmettelivät sitten mitä oikein puuhaamme, kun pappikaan ei heti hoksannut avata kynttilän tarkoitusta juhlaväelle. Onneksi meitä alkoi lähinnä naurattaa ja lopulta luovutimme. Kynttilää ei siis koskaan sytytetty. 

Ensimmäiset vastoinkäymiset eivät loppuneet siihen. Noustessani papin eteen onnistuin lipsauttamaan kengänkorkoni laiturin lautojen väliin. Pappi siinä sitten aloittelee puhettaan ja minä yritän kiskoa huomaamattomasti korkoa irti laiturista hikikarpaloiden noustessa otsalle. Onneksi onnistuin! Tästäkin jäi kyllä hauska tarina vieraille kerrottavaksi. Kukaan ei nimittäin ollut huomannut omituista ahdinkoani.

Isommasta mokasta kuulin vasta pitkän aikaa häiden jälkeen. Yksi häihin palkattu työntekijä ei ollut nimittäin noudattanut ohjeitamme vieraiden suhteen itsekkäistä syistä. Seremoniamestarit ja sulhanen jättivät kuitenkin tämän ikävän yksityiskohdan minulta hääpäivänä pimentoon, sillä he tiesivät asian nostattavan verenpainettani, jos kyseinen toiminta korviini kantautuisi. Tästä olen erittäin kiitollinen, sillä tieto tosiaan lisää tuskaa. 

Viimeinen kömmähdys sattui kesken häävalssin. Ylös kiinnitetty laahukseni räpsähti irti kiinnikkeistään kesken vauhdikkaiden käännösten ja sulhanen joutui suorittamaan tanssikuvioiden lomassa pientä estehyppelyä yrittäessään välttää laahukseni tallaamista. Kympin arvoinen suoritus, joka jälleen vain nauratti kaikessa koomisuudessaan. Vieraatkin antoivat päälle raikuvat aplodit.

Kuten huomata saattaa, täydelliseenkin hääpäivään mahtuu lukuisia töppäyksiä ja sattumuksia. Miten sitten valmistautua siihen, että asiat saattavat tökkiä hääpäivän aikana? Tässä muutama toimivaksi todettu vinkki.

Puhukaa siitä, että asiat saattavat mennä pieleen. Älkää lisätkö paineita toisillenne ja lähipiirillenne toistamalla sitä, että "kaiken täytyy sitten olla täydellistä". Tuottakaa pikemminkin sellaista ilmapiiriä, että asioille saa ja täytyy voida nauraa, kun ne eivät ota oikein sujuakseen. Jos morsian pyllähtää portaissa tai bändi alkaa häävalssin tilalla soittaa Aikuisen naisen introa... naurakaa! Me sovimme myös keskenämme, että jos toinen alkaa liikaa stressata tai pahoittaa mielensä, muistuttaa toinen päivän prioriteeteista. Hääpäivä ei ole oikea hetki mökötykselle. 

Sopikaa avustajien kanssa siitä, mistä kaikesta hääparia tarvitsee informoida. Hääparia ei missään nimessä tarvitse stressata sellaisilla asioilla kuin serkun lapsenvahtiongelmilla, kadonneella kakkulapiolla tai videokuvaajaksi pestautuneen sedän kohonneella humalatilalla. Jos avustaja voi hoitaa asian hääparin siitä tietämättä, hänen kannattaa se myös niin tehdä.  

Älkää kuvitelko voivanne varautua kaikkeen. Viimeistään kengänkorosta laituriin juuttuneena sitä tajuaa, ettei se ole ylipäätään mahdollista. Olemme ihmisiä, emmekä voi hallita kaikkea.

Hengittäkää hei! Nämä ovat häät, eivätkä mikään näyttötyön suoritus! Naurakaa, olkaa lempeitä ja armeliaita. Olkaa onnellisia ja päivästännekin tulee onnellinen. 

Kuinka välttyä häästressiltä - Lue nämä vinkit!

Kevään ja kesän lähestyessä hääparien huulilta alkaa yhä useammin tipahdella sana "häästressi". Tehtävälista kasvaa kasvamistaan ja mutkia tulee matkaan. Hääpari riitelee keskenään ja ylikuormitettu kaaso irtisanoutuu tehtävästään. Budjetti repeilee liitoksistaan ja kutsutkin on vielä lähettämättä! Apua! 

Eihän hääsuunnittelun kuulu tällaista olla, eihän? Onneksi voitte välttyä hurjimmalta häästressiltä noudattamalla muutamaa simppeliä ohjenuoraa, joiden avulla matkastanne alttarille tulee kepeämpi. 

"Mä suunnittelen kaiken itse. Sulhasen ei tarvitse kuin ilmestyä paikalle."

Tätä lupausta tulet katumaan varmasti viimeistään siinä vaiheessa, kun hukut korttiaskarteluihin, floristitapaamisiin, koekampauksiin, pukusovituksiin, asustemurheisiin, ongelmiin cateringin kanssa, nirsoon kanttoriin ja kaiken keskellä sulhanen tiedustelee, että miksi hänen sinne papin luokse tarvitsee tulla, jos morsian kerran lupasi hoitaa kaiken itse. Hääsuunnittelu on toki ihanaa ja monessa tapauksessa enemmän morsiamen intressejä lähellä oleva aihe, mutta suunnittelusta katoaa kaikki hauskuus silloin, kun tajuat olevasi yksin suunnittelutyön keskellä, joka vaatisi sinua repeämään kymmeneen suuntaan. Väsymyskin iskee, kun mutkia alkaa tulla matkaan ja häät ovat aivan nurkan takana. 

Hääpäivän ei tule olla morsiamen taidonnäyte, vaan iloinen juhla. Osallistukaa siis molemmat suunnitteluun ja jakakaa vastuut. Ylläpitäkää yhteistä tehtävälistaa, jolloin molemmat pysyvät kartalla suunnittelun edistymisestä. Häät ovat teidän kahden juhla, toteuttakaa se siis yhdessä. Älä ryhdy marttyyriksi tai pomottajaksi. Et taatusti tule nauttimaan hääpäivästä, jos koet olevasi loppuunajettu vetojuhta järjestettyäsi yksin kokonaiset häät. Usein sulhanen tuntuu jäävän hääsuunnittelussa alakynteen, kun tuleva puoliso järjestelee prinsessajuhliaan tukka putkella. Omaa tilaa tulee osata ottaa ja kompromisseihin on myönnyttävä puolin ja toisin.

Milloin on aika pyytää apua?

Ihanaa, olette menossa naimisiin! Tämä ei kuitenkaan anna lupaa työllistää lähisukua ja ystäväpiiriä seuraavaksi vuodeksi teidän henkilökohtaisiksi hääorjiksenne. Häänne ovat toki ihana asia, mutta ne eivät kuitenkaan ole muiden mielessä 24/7. Jos vaaditte kaasoja, bestmaneja, sisaruksia ja vanhempia ojentamaan jatkuvasti auttavia käsiään, voitte olla varma, että jossain kohtaa heilläkin kiristyy pinna. 

Aloittakaa hääsuunnittelu kahden kesken, vetäkää yhdessä suuret linjat ja ottakaa apuvoimat mukaan vasta sitten, kun todella heitä tarvitsette tai he ilmaisevat aidon halukkuuden auttaa. Hääsuunnittelussa avustamisen tulisi olla heillekin mukavaa ajanvietettä, eikä pakollinen työ. On myös hyvä tiedostaa, että luultavasti häitä edeltävinä viikkoina apua tarvitaan suunnasta jos toisesta. Silloin voikin hyvällä omalla tunnolla kutsua apuvoimia hätiin, kun ei ole edeltävän vuoden aikana ajanut heitä täysin loppuun häähömpötyksillään. 

Muistakaa myös, että "kiitos" on pieni sana, mutta sitä ei voi koskaan viljellä tarpeeksi. Älä pidä auttavia käsiä siis itsestäänselvyytenä. Kukaan ei pidä naama punaisena käskyjä latelevista bridezilloista, jotka ovatkin häiden jälkeen taatusti muutaman ystävän köyhempiä.

Vastoinkäymisiä tulee. Hyväksykää se jo nyt.

”Kaiken tulee olla täydellistä!” Tuon lauseen voitte unohtaa heti, sillä yhdetkään juhlat eivät koskaan kulje prikulleen suunnitelmien mukaan. Yllätyksiä ja unohduksia tulee aina, aikataulut venyvät, napit irtoavat ja sää yllättää. Varmaa kuitenkin on se, että vaikka kuinka organisoisi, stressaisi, huolehtisi, itkisi ja polkisi jalkaa, jokin asia tulee menemään enemmän tai vähemmän odottamattomalla tavalla. 

Paras tapa valmistautua häihin onkin valmistautua siihen, että kaikkeen ei voi valmistautua. Täydellisen päivän voikin saavuttaa juuri asenteella, joilla vastoinkäymisiin suhtautuu. Huumori onkin ehkä tärkein asia, joka häiden ensiapupakkaukseen kannattaa pakata. Täydellisyyden tavoittelu ei ole toimiva valinta häävalmisteluissa. Onnen täytyy olla aika heikoilla kannattimilla, jos yhden päivän voi pilata täydellisen värisille pöytäliinoille kaatunut punaviini. Ja kuka on sitä paitsi sanonut, että häiden tulee olla elämän paras päivä? On aika musertavaa ajatella, ettei mikään puolison kanssa vietettävistä päivistä tulevan avioliiton aikana yltäisi samalle tasolle kuin hääpäivä.

Priorisoikaa

Harvassa ovat ne parit, joiden hääbudjetti pitää tai se onnistutaan jopa alittamaan. Jättäkää budjettiinne siis ilmaa ja olkaa realistisia. Hääpäivän jälkeen ei kukaan halua aloittaa avioelämää selvitellen taloudellisia sotkuja. 

Hääpäivänään on tietysti suotavaa toteuttaa unelmiaan, mutta energiaa (tai rahoja) ei välttämättä kannata tuhlata jokaisen pienen detaljin kanssa pakkomielteisesti painiskeluun. Keskustelkaa yhdessä siitä, mitkä ovat teille hääpäivän tärkeimmät elementit ja satsatkaa niihin sekä ajallisesti että rahallisesti. Jos haluatte ehdottomasti paljon ohjelmaa vieraiden viihdykkeeksi ja hyvän bändin, voitte vastaavasti ottaa vähän rennommin sen, etteivät lautasliinat ole täysin samaa sävyä kuin menukorttien nauhat. Jos taas budjetti nitisee liitoksissaan, mutta haluaisitte ehdottomasti limusiinikyydin, voitte ehkä harkita teille molemmille vieraan kummin kaiman serkun perheen pudottamista vieraslistalta.

Tehkää itse, teettäkää ja vuokratkaa

Kaikkea ei tarvitse tehdä itse omin käsin, mutta toisaalta jossain asioissa voi säästä pitkänkin pennin näkemällä itse hieman vaivaa. Mieti vahvuuksianne. Jos paperiaskartelu on vastenmielistä ja viimeksi olet pitänyt paperia ja saksia kädessä ala-asteen kuvaamataidontunnilla, on ehkä hyvä idea teettää kutsut ja muut paperituotteet ammattilaisen avulla. Viherpeukalolle omien kukka-asetelmien ja kimppujen tekeminen voi olla hyvinkin mieluinen tehtävä, jolla voi vielä hieman nipistää kukkabudjettia pienemmäksi. Miellekkäät asiat kannattaa siis kykyjen ja ajan puitteissa tehdä itse. Vähemmän mieluisat tehtävät voi jättää asiansa tuntevan henkilön, kuten hääsuunnittelijan hoitoon. Hänet saa vaikkapa hoitamaan photo booth -järjestelyt tai loppusiivouksen. Stressi vähenee ja lopputulos on ammattitaitoista jälkeä.

Kaikkea ei tarvitse myöskään ostaa itse. Somisteiden, kippojen ja maljakoiden perässä juoksentelu voi tuntua turhauttavalta, jos sopivat tuotteet ovatkin vuokrattavissa. 

 

Hengittäkää

Paras koskaan saamani neuvo elämässä on yksinkertainen, mutta juuri se usein meiltä kaikilta kiireen keskellä unohtuu. Siispä hääparit, hengittäkää. Eihän tässä olla muuta kuin naimisiin menossa. Nipistäkää häiden alla yhteistä kahdenkeskistä aikaa ja unohtakaa tehtävälista edes yhdeksi illaksi. Tärkeintä hääpäivässänne on te kaksi. Keskittykää siis toisiinne!