Perinteinen potrettikuvaus vai first look?

Hääparien hääpäiväjärjestelyissä yksi isoimmista päänvaivoista on hääpotrettien ajankohdan valitseminen. Perinteinen tapahan on se, että vihkitilaisuuden jälkeen vieraat siirtyvät juhlapaikalle odottamaan hääparia, joka liittyy heidän seuraansa potrettien kuvaamisen jälkeen. Tällöin hääparille säilyy ensikohtaamisen taika alttarille. Monet hääparit kuitenkin kokevat vihkimisen jälkeen suoritettavan kuvaussession vievän liikaa aikaa ja hermostuttavan jo kenties nälkäisinä odottelevia vieraita. Tästä syystä yhä useampi pari valitsee kuvaushetkeksi ensikohtaamisen kahden kesken ennen vihkiseremoniaa. Tällaiseen "first look" -kuvaukseen saa sisällytettyä kauniisti molempien ensireaktiot ja hellän hetken heidän nähdessään tulevan puolisonsa juhla-asussaan. 
 
Molemmat vaihtoehdot ovat ajatukseltaan kauniita, mutta kuinka valita juuri omiin häihin sopiva vaihtoehto? 
 








Aloittakaa pohtiminen siitä, mikä tuntuu teille kahdelle tärkeältä. Älkää kuunnelko serkun kummin kaiman mielipiteitä siitä, että vieraat kyllästyvät odottamaan hääkuvissaan poseeraavaa paria tai että kohtaaminen ennen alttaria pilaa hääpukuyllätyksen. Hääpäivän ensikohtaaminen on hetkenä ainutlaatuinen, joten vain te kaksi määräätte miten ja missä tuo hetki eletään todeksi. Jos vielä huojutte kahden vaihtoehdon välillä, voivat seuraavat asiat auttaa päätöksenteossa. 
 
Perinteiset vihkimisen jälkeen otettavat potretit  ovat edelleen suosittuja luultavasti siitä syystä, että kuvaushetkellä pari on todellakin juuri avioitunut ja otetut kuvat ovat ensimmäiset heistä avioparina. Vihkimisen jännitys on juuri lauennut ja hetki voi parhaimmillaan olla huumaava, rentoutunut ja täynnä onnea. Tuon tunnelman tallentaminen tuo oman ekstralisänsä kuvaushetkeen. 

 
Hääparilla on toki oltava oikeus kuviinsa, mutta perinteisen potrettiajankohdan huono puoli on tosiaan se, että vieraat joutuvat odottamaan hääparin saapumista juhlapaikalle. Tätä ei tarvitse kuitenkaan ajatella negatiivisesti, vaan aikaa voi hyödyntää kevyen tunnelman luomiseen ja pienen hiukopalan tarjoamiseen. Hääparin kannattaa valita hyvät avustajat tai seremoniamestarit, jotka ottavat juhlapaikalla langat heti käsiinsä ja ohjaavat vieraat tarjottujen aktiviteettien pariin. Hyviä ideoita ovat esimerkiksi juoma-, karkki- tai suolainen buffet nälän ensihätään, photo booth tai ohjeistettu vieraskirjan kirjoittaminen. Esimerkiksi vieraskirjan kirjoittamisesta voidaan tehdä hääparia odotellessa oma "seremoniansa". Vieraskirjaideoita on nykyään lukemattomia sormenjälkitauluista allekirjoitettuihin kitaroihin, joten hauskoja ja mielenkiintoisia vaihtoehtoja löytyy kyllä. Kaaso ja bestman voivat ohjata kaikki vieraat jättämään oman jälkensä vieraskirjaan, joka myöhemmin voidaan hääparille luovuttaa. Näin monilta usein unohtuvat vieraskirjarustaukset saadaan kaikki talteen ja myös luppoaika hyödynnetään positiivisella tavalla. 
 
Erillinen "first look" -kuvaus ennen vihkimistä ei ehkä sisällä samaa tunnelmaa kuin kuvaus vihkitilaisuuden jälkeen, mutta siinä voidaan tavoittaa aivan oma arvokas hetkensä. Ennen vihkimistä järjestettävä ensikohtaaminen on hääparin niin halutessa paljon intiimimpi kuin vihkitilaisuudessa nopeasti ohi menevä hetki. Hääpari saa vapauden kohdata toisensa ilman muiden katseita ja taustalla soivaa sisääntulomusiikkia. Kohtaamisen hetki on vain teidän kahden, eikä siinä ole kiirettä tai huolta vieraista. Edessä olevan vihkitilaisuuden jännittäminen sen sijaan voi kasvoilla näkyä ja hyvä huomio on myös muistaa sormusten asettaminen sormeen, vaikka vihkimistä ei vielä olekaan tapahtunut. 






 
Miten tahansa kuvauksen ajankohdat ratkaisette, muistakaa tuossa hetkessä ravistaa mielestänne muut ajatukset ja keskittykää rakkaaseen edessänne. Niin saatte upeat kuvat albumiinne - kuvausajankohdasta riippumatta. 
 
 
Miten te olette ratkaisseet kuvausajankohdan?


P.S. Sivupalkin videotutoriaalikysely on tökkinyt, eikä tallenna kaikkia vastauksia. Tätä ongelmaa on kuulemma ollut muillakin bloggaajilla, joten laitoin nyt kokonaan uuden kyselyn tuon vanhan tilalle. Toivotaan, että se toimisi paremmin.

Lahjaksi sulhaselle: Rakkausviesti solmioon

Sulhasen pukeutuminen jää usein vähemmälle huomiolle kuin morsiamen asukokonaisuus. Monet sulhasetkin kuitenkin haluavat hääpäivästä jäljelle jotain käsinkosketeltavaa, jota voi muistella pitäneensä yllä alttarilla. Kaunis ajatus onkin yllätyksenä kirjailla viesti esimerkiksi solmion tai taskuliinan taakse. Rakkausviesti, joka on teidän kahden yhteinen salaisuutenne... 




Valitse tekstiksi jotain persoonallista, jolla on teille molemmille tärkeä merkitys. Ote häävalssin sanoituksista tai vihkitilaisuudessa luettavasta Raamatun tekstistä tuovat mieleen hääpäivän tärkeimmät hetket. 

Lyhyet tekstit voi kirjailla langan avulla, mutta pidempiäkin tekstejä saa kankaan taakse siirtopaperin avulla. Kuvan joululahjaksi suunniteltu ote Samuli Putron kappaleesta Mitäpä jos on tulostettu ensin siirtopaperille ja painettu sitten silittämällä kankaalle. Valmis kangaspala on sitten ommeltu kiinni solmion taakse. 

Yllätys vaatii hieman salamyhkäistä puuhastelua, mutta lahjansaaja arvostaa henkilökohtaista elettä varmasti. Mikä ihana yllätys sulhaselle onkaan löytää hääpäivänä rakkaudentunnustus morsiameltaan täysin odottamattomasta paikasta! Personoitu solmio on toki oivallinen ja tyylikäs lahja milloin vain, kuten vuosipäivänä tai joululahjaksi. 

Oksat maljakossa {Idea}

Tänä keväänä inspiroidutaan puusta! Projektina häissä alkaa uusi ideapostausten sarja, jossa hyödynnetään puuta materiaalina eri muodoissaan erityisesti hääsomistuksen näkökulmasta. 

Puu on orgaaninen elävä materiaali, joka taipuu moneksi niin käytännössä kuin tunnelmaltaan. Hääsomistuksessa erilaisia puumateriaaleja käyttämällä saadaan aikaan erilaisia tunnelmia rouheasta maalaisromantiikasta modernin pelkistettyyn lookiin. Parasta puussa on kuitenkin se, että sitä on helposti saatavilla ja ihmisen sormenjäljen tavoin se on aina uniikki. 


Tässä juttusarjassa aloitamme yksinkertaisesta pöytäkoristemallista, jolla saadaan hillittyä näyttävyyttä esimerkiksi buffetpöytään. Varsinaisen puunrungon sijaan tässä ideassa hyödynnetään puun kuivuneita oksia, joita on talven jäljiltä melko helposti löydettävissä. Mielestäni kauneimmat oksat löytyvät ehdottomasti lepältä, sillä sekä harmaa- että tervaleppä tuottavat lehtipuille poikkeuksellisesti pieniä suloisia käpyjä. Tämä tekee lepän oksista jo itsessään kuin kukkia. 











Lepän oksat ja kävyt ovat siroja ja kevyitä, joten niiden kanssa ei kannata yhdistellä suuria ja raskaita kukkia. Itse valitsin romanttisia valkoisia tertturuusuja, joita sommittelin oksien sekaan. Oksat saa asetella hyvinkin leveästi, jotta eri suuntiin kurkottavat tummat oksat pääsevät esiintymään edukseen. Tällaiset oksat sopivatkin erityisen hyvin syyshäihin. Oksat kannattaa kuitenkin kerätä jo talven jälkeen, jotta ne ovat lehdettömiä ja sopivasti kuivahtaneita.






P.S. Säästä! 
Tämä asetelma maksoi alle 5 euroa. Tertturuusukimppuja saa edullisesti useista suurista marketeista. 

Muistathan noudattaa jokamiehenoikeuksia kerätessäsi luonnonantimia.


EDIT: Kukathan ovat siis terttuneilikoita, eivätkä mitään tertturuusuja. ;)
    

Ohjeita kutsukorttien suunnitteluun ja toteutukseen


Ensi kesän hääpareilla alkaa olla viimeistään nyt viimeiset hetken suunnitella kutsukorttejaan ja syksynkin hääparien on jo syytä alkaa tehdä valintoja kutsujensa suhteen. Seuraavassa muutama neuvo, joiden avulla kutsukorttiurakasta selviää ilman turhaa hampaidenkiristystä. Mikään pieni työsarka kutsujen askartelu ei ole, sillä alle sadan hengen häihin kutsuja tulee tehdä monia kymmeniä. Kaikkien hermojen kannalta on suotavaa, että homma hoituu mahdollisimman jouhevasti. Askartelun pitäisi nimittäin olla ennen kaikkea hauskaa.






Ensimmäinen vinkki on ehdottomasti se, ettei kutsukortteja kannata askarrella, jos askartelu ei millään tavalla ole mielipuuhaa. Jos kortit suunnitellaan ja tehdään itse, täytyy toteutuksen myös näyttää omista ajatuksista ja käsistä tulleelta. Nykyisin jo isommista marketeista saa ostettua askartelutarvikkeita, mutta ikävä kyllä huonosti liimatut kukkakoristeet ja vinoon läntätyt kultaiset Kutsu-tarrat eivät ehkä tee varsinaista vaikutusta tekijän kädentaidoista. Kutsujenhan halutaan kuvastavan tulevien häiden tunnelmaa ja kukapa haluaisin vieraiden odottavan kutsun perusteella hutiloituja juhlia? Itse tehdyt kortit eivät siis itsessään nosta häidenne arvoa vieraiden silmissä, joten voitte aivan hyvin luottaa ammattilaisen apuun korttien suunnittelussa ja painattamisessa. Lopputulos on taatusti siisti ja tyylikäs. Kokeneemmankin askartelijan kannattaa kuitenkin ottaa huomioon muutama seikka ennen kuin lähtee toteuttamaan kortti-ideaa.

Tehkää aina koeversio ennen varsinaista korttiaskartelu-urakkaa. Päässä hyvältä näyttänyt visio ei välttämättä toimikaan samalla tavalla todellisuudessa ja monet yksityiskohdat loksahtavat paikoilleen vasta askartelijan käsissä. Muista hankkia koeversiovaiheessa myös kirjekuoret ja mitoita kortti juuri kirjekuoreen sopivaksi. Liian usein kutsut tehdään valmiiksi ja omasta mielestä kivan kokoisiksi, mutta sitten ihmetelläänkin mistä saadaan sopivat kirjekuoret valmiille kutsupinolle.





Hanki koeversion pohjalta kerralla koko korttimäärää varten tarvittavat materiaalit. Pahimmassa tapauksessa tietty nauha tai paperi riittää puoleen kutsuista ja joudut aloittamaan koko homman alusta uusilla materiaaleilla. Tästä syystä on myös tärkeää laskea materiaalien menekki ennen tarvikkeiden ostoa.

Varaa korttien tekoon aikaa. Hienoja ja vähänkään monimutkaisia kutsuja ei tehdä yhdessä illassa. Jos tekijöitä on useampia, kannattaa käyttää linjastoja, jolloin yksi ihminen huolehtii vain yhdestä kortintekovaiheesta. Yksi leikkaa siis paperit, toinen kokoaa ne ja kolmas lisää koristeet paikoilleen.
Mitä enemmän voit tehdä tietokoneella, sen nopeampaa korttien varsinainen valmistus on. Muista kuitenkin varata aikaa myös tietokoneella kuluvaan suunnitteluun.

Käytä aina tarkoitukseen sopivia hyvälaatuisia välineitä. Mikään ei turhauta askartelijaa kuin tylsät sakset ja sotkuinen liima. Paperileikkuri, kaksipuoleinen ohut teippi ja sopiva määrä pikkutarkkuutta tekevät ihmeitä!

Loppuun vielä pieni vinkki: Jos haluat kutsuun juhlavuutta, älä käytä kutsun missään osassa perinteistä valkoista tulostuspaperia. Siinä ei ole mitään juhlavaa. Askartelukaupoista löydät hyvän valikoiman erilaisia papereita, joilla saat kutsujen ilmeeseen ja esimerkiksi erilliseen hääinfoon "sitä jotain". 




P.S. Muistathan vastata sivupalkissa kyselyyn. Mitä mieltä olisit videotutoriaaleista? 

Elävää kuvaa tutoriaaleihin?

Mukavaa alkavaa viikkoa sateesta huolimatta!

Uuden viikon kunniaksi tulin kyselemään mitä mieltä olette eräästä blogiuudistuksesta, jota olen mielessäni pyöritellyt jo jonkin aikaa. Osaa tutoriaaleista on melko hankalaa ja työlästä kuvata kameralle tavalla, joka tekisi ohjeesta mahdollisimman helpon ja ymmärrettävän. Olenkin miettinyt videopostauksia vaihtoehtona perinteisille tutoriaalipostauksilleni. Miltä kuulostaisi? Katsoisitko välillä tutoriaaleja mieluummin videomuodossa vai kannatatko pitäytymistä vanhoissa tutuissa kaavoissa? Täysin videopostauksiin ei Projektina häissä kuitenkaan siirryttäisi, vaan lähinnä silloin kun audiovisuaalinen formaatti tuntuisi palvelevan kuvaa ja tekstiä paremmin tutoriaalin tavoitteita.  





 
Lykkäsin sivupalkkiin kyselyn, johon voi käydä klikkaamassa oman kannanottonsa, mutta myös kommenttiboksiin saa tavalliseen tapaan jättää äänensä.
 




Linnunpesä sormustyynynä {DIY}

 Laitetaanpa kehiin välillä näitä vanhoja DIY-ideoita. Bongasin nimittäin askarteluhuoneen hyllyltä meidän sormustyynymme ja totesin, että idea pitää lisätä tännekin.




Meillähän ei ollut varsinaista sormustyynyä, vaan sormustenkantaja piteli käsissään pientä linnunpesää, jonka sylissä sormukset lepäsivät. Linnunpesän "runko" hankittiin askartelukaupasta ja se tuunattiin akryylimaalin ja sammaleen avulla. Pesään tehtiin sisälle pellavaisesta kankaasta pieni tyyny, johon ommeltiin kiinni valkoinen nauha rusetiksi sormuksille. Jos valmista linnunpesän runkoa ei ole saatavilla, voi sellaisen taivuttaa itsekin esimerkiksi risuista.

Linnut näkyivät muutenkin häidemme somistuksessa, joten linnunpesä sopi sormuksillemme kuin nenä päähän. Aika söpö vai mitä? 



Kun ei mene niin kuin Strömsössä...

Puolitoista vuotta hääblogeja luettuani olen huomannut tiettyjen aiheiden ja murheiden pohdituttavan morsiamia ja hääpareja yhä uudelleen. Tästä innostuneena päätin aloittaa uuden tekstisarjan nimeltä Rouvan vinkit. Omat häät jo juhlineena kirjoittelen silloin tällöin ihan omasta näkökulmasta aiheista, jotka hääblogeissa puhuttavat. Ihan ensimmäisenä tartun aiheeseen, joka useimpia pareja eniten piinaa eli mitä jos (tai pikemminkin kun) jokin menee pieleen?

Olen tätä hokenut useaan otteeseen, mutta ei kai kertaus pahaa tee: Salaisuus täydelliseen hääpäivään on sen tosiasian hyväksyminen, ettei hääpäivästä tule täydellistä. Paras keino on vain hyväksyä se, että jotain tullaan unohtamaan, joku saattaa myöhästyä, joku saattaa käyttäytyä vähän huonosti... mutta mitä siitä! 

Pakonomainen täydellisyyden tavoittelu nostaa hääpäivään aivan valtavan stressipiikin ja pilaa koko päivän sekä hääparilta että vierailta. Unohtuneen kakunkoristeen takia mököttävä morsian ei ole toivottava näky. Jos taas asenne on rennon zen ja pääpainon päivän onnistumisen kannalta laskee itse avioitumisen onnelle, voi todella saavuttaa täydellisen onnistuneen hääpäivän. 

Itse koin hääpäivän onnistuneen aivan nappiin, kertakaikkisen täydellisesti. Vasta häiden jälkeen mieleen alkoi muistua unohtuneita asioita ja pieleen menneitä juttuja. Ja olihan niitä! Vihkimisen alussa minun ja sulhasen oli tarkoitus sytyttää muistokynttilä edesmenneille läheisille. Ongelmaksi muodostui se, ettemme saaneet kynttilää tuulessa syttymään! Vieraat siinä ihmettelivät sitten mitä oikein puuhaamme, kun pappikaan ei heti hoksannut avata kynttilän tarkoitusta juhlaväelle. Onneksi meitä alkoi lähinnä naurattaa ja lopulta luovutimme. Kynttilää ei siis koskaan sytytetty. 

Ensimmäiset vastoinkäymiset eivät loppuneet siihen. Noustessani papin eteen onnistuin lipsauttamaan kengänkorkoni laiturin lautojen väliin. Pappi siinä sitten aloittelee puhettaan ja minä yritän kiskoa huomaamattomasti korkoa irti laiturista hikikarpaloiden noustessa otsalle. Onneksi onnistuin! Tästäkin jäi kyllä hauska tarina vieraille kerrottavaksi. Kukaan ei nimittäin ollut huomannut omituista ahdinkoani.






Isommasta mokasta kuulin vasta pitkän aikaa häiden jälkeen. Yksi häihin palkattu työntekijä ei ollut nimittäin noudattanut ohjeitamme vieraiden suhteen itsekkäistä syistä. Seremoniamestarit ja sulhanen jättivät kuitenkin tämän ikävän yksityiskohdan minulta hääpäivänä pimentoon, sillä he tiesivät asian nostattavan verenpainettani, jos kyseinen toiminta korviini kantautuisi. Tästä olen erittäin kiitollinen, sillä tieto tosiaan lisää tuskaa. 

Viimeinen kömmähdys sattui kesken häävalssin. Ylös kiinnitetty laahukseni räpsähti irti kiinnikkeistään kesken vauhdikkaiden käännösten ja sulhanen joutui suorittamaan tanssikuvioiden lomassa pientä estehyppelyä yrittäessään välttää laahukseni tallaamista. Kympin arvoinen suoritus, joka jälleen vain nauratti kaikessa koomisuudessaan. Vieraatkin antoivat päälle raikuvat aplodit.

Kuten huomata saattaa, täydelliseenkin hääpäivään mahtuu lukuisia töppäyksiä ja sattumuksia. Miten sitten valmistautua siihen, että asiat saattavat tökkiä hääpäivän aikana? Tässä muutama toimivaksi todettu vinkki.

Puhukaa siitä, että asiat saattavat mennä pieleen. Älkää lisätkö paineita toisillenne ja lähipiirillenne toistamalla sitä, että "kaiken täytyy sitten olla täydellistä". Tuottakaa pikemminkin sellaista ilmapiiriä, että asioille saa ja täytyy voida nauraa, kun ne eivät ota oikein sujuakseen. Jos morsian pyllähtää portaissa tai bändi alkaa häävalssin tilalla soittaa Aikuisen naisen introa... naurakaa! Me sovimme myös keskenämme, että jos toinen alkaa liikaa stressata tai pahoittaa mielensä, muistuttaa toinen päivän prioriteeteista. Hääpäivä ei ole oikea hetki mökötykselle. 

Sopikaa avustajien kanssa siitä, mistä kaikesta hääparia tarvitsee informoida. Hääparia ei missään nimessä tarvitse stressata sellaisilla asioilla kuin serkun lapsenvahtiongelmilla, kadonneella kakkulapiolla tai videokuvaajaksi pestautuneen sedän kohonneella humalatilalla. Jos avustaja voi hoitaa asian hääparin siitä tietämättä, hänen kannattaa se myös niin tehdä.  

Älkää kuvitelko voivanne varautua kaikkeen. Viimeistään kengänkorosta laituriin juuttuneena sitä tajuaa, ettei se ole ylipäätään mahdollista. Olemme ihmisiä, emmekä voi hallita kaikkea.

Hengittäkää hei! Nämä ovat häät, eivätkä mikään näyttötyön suoritus! Naurakaa, olkaa lempeitä ja armeliaita. Olkaa onnellisia ja päivästännekin tulee onnellinen. 




Hääbingo

HUOM! Yritykseni Hää- ja juhlapalvelu Sarandia tarjoaa hääbingoja asiakkaan toiveiden mukaisilla teksteillä. Voit tulostaa bingosi itse tai tilata ne paperiversioina. Sarandian nettisivut aukeavat pian, mutta voit tiedustella blogin sivuilla näkyviä hääbingoja sähköpostitse sari (a) sarandia.fi. (Edit. 27.2.2014)

Kaipaatteko häihinne helppoa ohjelmanumeroa, joka sopii täyttämään hiljaisempia hetkiä ja kenties herättää sopivasti keskustelua ruokapöydissä? Hääbingo on hauska viihdyke, joka sopii niin aikuisille kuin lapsille. 




Hääbingo oli yksi ensimmäisistä ohjelmanumeroideoista häissämme ja se on kerännyt huomiota myös täällä blogimaailmassa. Ennen sivujen päivitystä ehdin lähettää tyhjän hääbingopohjan useammalle häitään järjestelevälle parille ja ties kuinka moni nappasi tuon vapaasti jaettavissa olevan valmiin pohjan itselleen. Hääbingo on siis ehdottomasti jaettava uudelleen. 

Hääbingo on siinä mielessä loistava ohjelmanumero, että se voi jatkua muun ohjelman lomassa läpi illan, jos useita palkintoja on jaettavissa, eikä se vaadi kenenkään nolaamista tai yksittäisten ihmisten esiintymistä. Hiljaisempien hetkien ja odottelun aikana kukin voi ruksia bingoaan ja bingoruutujen teksteistä syntyykin helposti keskustelua ja mukavaa puheensorinaa pöydissä. Välillä kilpailu voi yltyä kovaksikin, kun pari ihmistä kisaa kärppinä bingopalkinnon voitosta. Palkinnot kannattaakin miettiä niin, että ne sopivat kenelle tahansa. Hieno suklaarasia tai aikuisten häissä vaikkapa viinipullo ovat hyviä ratkaisuja. 

Meidän hääbingomme oli sijoitettu toiselle puolelle ohjelmalehtistä, joka oli jaettu jokaiselle vieraalle pöytiin. Ohjelma-/bingolehtisen ympäri oli sidottu nyöri ja siihen pieni lyijykynä. Ja voi miten paljon noista lyijykynistä on tullut kyselyitä. Pienet lyijykynät on siis saatu ostamalla normaalit lyijykynät ja sahaamalla ne kahtia. Helppoa ja halpaa!