Joka syksy netissä tulee vastaan sama ilmiö. Häiden jälkeen tuoreet rouvat purkavat tuntojaan vietetystä hääjuhlasta ja yhä useammin joukossa on myös harmitusta ja jopa pettymystä. Ehkä catering ei ollut täyttänyt odotuksia, kuvaaja ei ollut noudattanut annettuja ohjeita tai bestman ei ollut jännitykseltään kyennyt hoitamaan seremoniamestarin tehtäviä. Joskus harmitukselle on vaikea osoittaa erityistä syytä, vaan pettymys liittyy enemmänkin omien odotusten ja realiteettien yhteentörmäykseen sekä hääsuunnittelusta luopumiseen. Mieli voi tuntua tyhjältä. "Siinäkö se oli?" Puhutaan jopa wedding bluesista eli häiden jälkeisestä masennuksesta.
Samaan aikaan kun tuoreet rouvat pohtivat mistä heidän matala mielialansa johtuu, sylkee media kritiikkiä yhä hulppeammaksi muuttuvalle hääkulttuurille. Ja tottahan se on. Ihana internet mahdollistaa sukeltamisen valtaisaan idea- ja kuvamereen, josta löytyy toinen toistaan upeampia häitä. Omatkin standardit nousevat, kun näkee millaisia häitä muut ovat juhlineet. Samalla nousevat myös budjetti ja odotukset.
Suomalaiseen mielenmaisemaan kuuluu tietynlainen vähättelyn ilmapiiri. Pröystäilyä ei katsota hyvällä, eikä rahaa saa käyttää turhuuksiin. Ei varsinkaan sellaisiin turhuuksiin, jotka voisivat aiheuttaa kateutta kanssaihmisissä. Tavallinen arki on kuitenkin täynnä tavallisia harmituksia, huolia ja päänsärkyjä, joiden tasapainoksi me kaikki tarvitsemme joskus juhlanaiheita. Rakkautta parempaa syytä juhlaan on vaikea keksiä, joten miksei hääpäivään voisi aivan erityislaatuisena juhlana panostaa reilulla kädellä? Näin ajattelevat yhä useammat hääparit ja monet päättävätkin repäistä hääpäivänään tarjoamalla vierailleen upeat juhlat isommalla budjetilla. Inspiraatiota haetaan ulkomaan tyyliin designerpuvuista, huikeista sormuksista, valosuunnitteluin viimeistellyistä juhlatiloista ja videokuvaajan tallentamista lyhytelokuvista. Inspiraatiota etsiessä ja omien suunnitelmien edetessä innostus kasvaa. Näistä häistä tulee
täydelliset! Aivan niin kuin niissä kaikissa täydellisissä kuvissa, joita on tallentanut Pinterestiin ja nettiselaimen kirjanmerkkeihin.
Täydellisissä hääkuvissa on se huono puoli, että ne ovat myös täydellisen epärealistisia. Sellaista asiaa kuin
täydelliset häät ei olekaan, sillä kaikissa noissa kuvissa esiintyvät kauniit morsiamet ja sulhaset ovat tavallisia ihmisiä tavallisine ongelmineen. Heilläkin on migreenejä, erimielisyyksiä anopin kanssa, korkokengissä särkevät jalat, stressi vieraiden viihtymisestä ja aivan kaamealta maistuva (mutta upealta näyttävä) hääkakku. Ja aivan kuten muillakin, myös heillä voi olla häiden jälkeen tyhjä olo. Päivä oli hieno ja upea, mutta...
Vika on siinä, että kauniiksi siloteltu kiiltokuvamainen pintaraapaisu antaa meidän ymmärtää, että
täydellisyys on mahdollista tavoittaa. Muut ovat saaneet satumaisen hääpäivän, joten miksi sellainen ei olisi mahdollista meille? Niinpä täydellisyyttä ryhdytään rakentamaan ulospäin näkyvien elementtien avulla. Valitaan huolella potretteja varten kuvauspaikat, mietitään miten häätanssista saisi luotua mahdollisimman vaikuttavan ja pohditaan miltä kaikki yksityiskohdat näyttävät valokuvissa. Hääpäivänä kaikki suunnitelmat on viritetty huippuunsa - kuten myöskin odotukset. Kalliiden hankintojen ja näyttävien yksityiskohtien odotetaan tuovan "sitä jotain" koko hääpäivään, mutta todellisuudessa hulppeakaan ympäristö ei muuta elämää eteeriseksi saduksi.
Itsekin esteetikkona ymmärrän upeiden häiden viehätyksen, eikä suurissa suunnitelmissa ole mitään väärää. Onhan kauniissa ympäristössä aina ihanampaa juhlia kuin sinne päin tehdyssä. Hääpäivä on niin merkittävä yksittäinen juhlapäivä elämässä, että siihen saa ja pitääkin panostaa. Ulkoisista elementeistä ei kuitenkaan saa tulla hääpäivän itseisarvoa, sillä se mitä me kaikki eniten toivomme hääpäivältä, onnellisuus, ei ole saavutettavissa rahalla. Sen sijaan voimme latistaa päivän tunnelman stressaamalla yksityiskohtia, joille olemme asettaneet aivan liian korkeat odotukset. Hääpäivästä ei saisikaan tulla rakennettujen kulissien keskelle luotua spektaakkelia, vaan kukka-asetelmien ja timanttikorujen tulisi olla toissijainen asia päivän tärkeimmän viestin taustalla.
Lopuksi voin paljastaa jotain. Minä nimittäin tiedän mikä on täydellisen hääpäivän salaisuus. Ei
täydellisen, vaan täydellisen. Täydellisenä hääpäivänä vierelläsi on elämänkumppanisi ja paras ystäväsi, jonka kanssa sitoudutte elämänne upeimmalle matkalle ympärillänne teille tärkeitä ihmisiä, jotka jakavat onnenne ja ilonne. Täydellinen hääpäivä syntyy hymyistä, nauruista, onnen kyynelistä, aidosta läsnäolosta ja lämpimistä katseista. Se syntyy kyvystä pysähtyä hetkessä, hengittää ja nauttia joka solullaan sitä onnea, jonka on lahjaksi saanut. Silloin hääpäivän muistoa ei mustenna yllättävän sateen latistama kampaus tai kokin keittämät nahkeat perunat.
Neuvoksi tuleville hääpareille annan pari ohjenuoraa. Puhukaa enemmän avioliitosta ja naimisiin menoon liittyvistä ajatuksista kuin haluamistanne hääkoristeista. Keskustelkaa hääpäivän toiveistanne myös läheistenne kanssa ja pitäkää vähemmän asioita salaisuutena ja yllätyksenä. Tämä vähentää myös teidän paineitanne. Kertomalla millaista hääpäivää olette suunnitelleet, ette tule "spoilanneeksi" mitään. Päinvastoin vieraiden on helpompi rentoutua häissä, kun tietävät jo hieman etukäteen millaisiin juhliin ovat tulossa. Tunnelma on se, joka luo häät ja se syntyy niin vieraista kuin itse hääparista. Stressaava ja kireä hääpari levittää hermostuneisuuttaan ympärilleen, joten zen-tila on hyvä saavuttaa jo hääsuunnitteluvaiheessa. Välillä on siis syytä heittää häälehdet nurkkaan ja heittäytyä matolle meditoimaan tai lähteä kavereiden kanssa drinkeille! Hääsuunnittelun kuuluu olla ihanaa, ei masentavaa.
Mitä mieltä lukijat ovat? Luovatko netin unelmahäät paineita hääpareille?
